Perustetaanko koti

Varmaan merkittävin ero nykyaikaisen ja Wanhan ajan talonrakentamisen välillä on se, että talot ihan oikasti perustetaan kunnolla. Tai ainakin yriteteään perustaa. Itse kahdessa 50-luvun sittemmin uudelleenpaalutettvaksi tuomituissa kerrostaloissa asuneena en muuta kuin ihmetellä miksi kukaan koskaan missään ei tekisi perustusta kunnolla. No, itsepä taisin mökin saunarakennuksen kohdalla laiminlyödä tämän tosin, mutta hökkeli nyt sinänsä etsii vertaansa keveydessä ja ilmavuudessa muutenkin, joten ei siitä sen enempää. Ja kuten sananlaskukin sanoo: "Itse kun tekee saa juuri semmoisen kuin tulee."

Kustannuksena tämä vaihe on vähän laskentatavasta riippuen siinä 10-20% luokkaa koko urakasta, eikä ole siis ollenkaan yhdentekevää miten tämän tekee. Valintoja on monia, ja kustannuksiakin säästettäväksi sekä rakennusvaiheessa, että talon elinkaaren aikana. Perustusten hintalaskurilla (Pohjolan perustus Oy) voi koittaa vähän haarukoida missä mennään budjetin suhteen.

Käytännössä rakennesuunnittelija päättää tämän, mutta maallikon näkökulmasta alla muutamia päätöskohtia:

• Maanvarainen laatta vai ryömintätilallinen ns. rossipohja vai maanvastainen paikallavalettu kantava laatta
• Jos rossipohja, niin ontelolaatat, paikalleen valu vai perinteinen "puukehikko" perustusten päälle
• Onko maa kantava ja jos ei, niin paalutetaanko vai mennäänkö maanvaihdolla
• Tehdäänkö antura puumuoteilla, harkoista pinotulla muovilla eristetyllä virityksellä, lammitassun kaltaisella valmiiksi raudoitetulla muotilla vai anturaharkkomuotilla
• Tehdäänkö perusmuuri paikalleen valuna, elementeistä vai harkoista muuraamalla/valamalla
• Tuleeko perustukseen riittävä korkeus kylmälle varastolle, tai jopa autotallille, ja jos niin miten sitten lattian rakenne tehdään

Meillä ilmeisesti ainoa järkevä vaihtoehto on paikalla valettu kantava maanvastainen laatta, koska paaluja on pakko käyttää, ja tasamaan tontilla ontelolaatta-alapohja vaatisi sen, että joko ulkosokkeli on noin 80cm korkea, tai sitten monttu talon alla on syvempi, jonka seurauksena tuuletus vaatisi putkituksia ja koneellisia tuuletuksia ja vaikka mitä. Meidän laattamme tulee siis olemaan 15cm paksu tersäbetonilaatta.